Yleisiä akateemisten pöytäjuhlien ohjeita
Sitsien etiketti on kokoelma melko yleisiä käytöstapoja, jotka sisäistää aika nopeasti. Pääasiassa tarkoitus on vain olla kohtelias ja huomaavainen tasapuolisesti kaikkia kohtaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi että paikalle tullaan ajoissa, kännykät pidetään äänettömällä, puheiden ja ohjelmanumeroiden aikana keskitytään kuuntelemaan esiintyjää, eikä syödä tai poistuta pöydästä. Esimerkiksi vessataukoihin useimmiten juhlissa on erillinen tauko tai joskus useampiakin ohjelmanumeroiden ja ruokalajien välissä.
Cocktail-tilaisuuden aikana ennen pöytiin siirtymistä on hyvä tarkistaa oma paikkansa yleensä salin ovilta löytyvästä pöytäkartasta ja ihanteellisen kohteliasta olisi myös saattaa pöytiin siirryttäessä vieressä istuva pöytäavec paikalleen. Suurimmissa juhlissa henkilöiden löytyminen cocktail-tilaisuudesta voi olla hankalaa, jolloin seuralaiselle esittäydytään kohteliaasti vasta pöydässä.
Pöydässä ollessa edestä löytyy vesi-, viini- ja snapsilasit. Yleensä kukin juoma aloitetaan vasta kun siitä on laulettu juomaa kuvaava laulu. Laulun jälkeen skoolataan kohottamalla kevyesti lasia silmiin katsoen ensin pöytäavecille, seuraavaksi toisella puolella istuvalle henkilölle ja lopuksi vielä pyödän vastakkaiselle puolelle. Tämän jälkeen juodaan ja useimmiten vielä ”puretaan” skoolaus kohottamalla lasia samojen henkilöiden kanssa päinvastaisessa järjetyksessä. Skoolausjuomaksi pitäisi valita laulua vastaava juoma, mutta vedellä saa skoolaaminen on aina suotavaa.
Yhteislaulu kuuluu tärkeänä osana akateemisiin juhliin. Laulunjohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että oikeat laulut lauletaan oikeissa paikoissa ja että laulua riittää juhlissa. Laulun aluksi laulunjohtaja pyytää saliin hiljaisuutta ja laulun nimen kuuluttamisen jälkeen laulu alkaa laulunjohtajan merkistä. Merkeillä osoitetaan myös laulun tempoa sekä voimakkuutta. Osakuntien lauluvalikoima on laaja ja vaihteleva. Selkeimpiä ryhmiä ovat ylioppilas- ja juomalaulut, kansanlaulut ja kevyemmät laulut, mutta laulut vaihtelevat osakunnasta ja järjestöstä toiseen. Useimmissa osakunnan juhlissa kaikki saavat ehdottaa ja halutessaan myös johtaa lauluja. Poikkeuksena on lähinnä vuosijuhlien tapaiset ravintoloissa pidettävät tilaisuudet, joissa illan aikataulu ei salli liian pitkäksi venynyttä laulamista.
Pukeutuminen valitaan kutsussa mainitun pukukoodin mukaan. Useimmiten osakunnan juhlien etikettinä on tumma puku tai juhlapuku. Näistä lisää alempana.
Jos juhlissa on käytetään lippuja, niihin liittyy omat tapansa. Liput saapuvat ja poistuvat salista airuiden suojaamina. Yleisö seuraa seisaaltaan katseellaan sekä saapuvaa että poistuvaa Suomen lippua. Lippujen saapuminen ja poistuminen voidaan kuuluttaa, jotta ihmiset ehtivät nousta seisomaan. Yleensä kaikkein railakkaimpia juomalauluja ei ole tapana laulaa varsinkaan Suomen lipun ollessa salissa. Tässä kannattaa seurata laulunjohtajan linjaa.
Varsinkaan opintojen alkuvaiheessa etiketistä ei kannata paljoa stressata. Tavat oppii ajan myötä ja juhlien tarkoituksena ei ole koskaan testata kenenkään etikettitietämystä kaikista mahdollisista pikkusäännöistä.
Pukukoodina tumma puku
Useimmissa osakunnan pöytäjuhlissa pukukoodina on tumma puku. Tumma puku tarkoittaa yksiväristä mustasta tai tummansinisestä kankaasta valmistettua kaksi- tai kolmiosaista pukua, jonka kanssa käytetään valkoista kauluspaitaa ja hillittyä sinisävyistä tai harmaata solmiota.
Pukukoodin ollessa tumma puku, voi vaihtoehtoisesti pukeutua pikkumustaan, leninkiin tai kevyeen jakkupukuun. Virallisissa tilaisuuksissa puvun pitäisi olla tumman sävyinen, mutta osakunnan juhlissa värin voi valita vapaasti.
Osakunnan tapahtumissa tumman puvun kanssa kannetaan aina osakuntanauhaa ja akateemisia ansiomerkkejä.
Pukukoodina juhlapuku
Vuosijuhlat on osakunnan vuotuisista tapahtumista ainut, joissa pukukoodina on juhlapuku. Lisäksi vuosijuhliin kuuluu myös pöytäosuuden jälkeen tanssittavat akateemiset juhlatanssit.
Mikäli sinulla on frakki, pidetään siihen kuuluvia valkoisia käsineitä tanssiessa vanhojen tansseja, mutta ei ruokaillessa. Harvemmalta opiskelijalta kuitenkaan löytyy frakkia, joten korvaavana asuna käy tumma puku. Tumman puvun kanssa ei pidetä hansikkaita.
Kun pukukoodina on frakki, voi pukeutua frakkiin tai pitkään juhlapukuun, joka tarkoittaa vanhojentanssipukua tai muuta pitkää tanssiaispukua. Tilaisuuden arvokkaasta luonteesta johtuen pukukoodista ollaan tavallista tarkempia. Näin ollen cocktail-asut jäävät kotiin. Mikäli puvun yläosa jättää olkapäät paljaiksi, kuuluu ne peittää pöydässä istumisen ajaksi esimerkiksi huivilla. Kelloa ei pidetä juhlapuvun kanssa. Käsilaukun on periaatteessa oltava niin pieni, että sen voi pitää juhlan ajan sylissä, kuten kirjekuorilaukun. Ennen tansseja on tämäkin laukku vietävä narikkaan, tai sijoitettava jonnekin turvalliseksi katsomaansa paikkaan. Käsilaukkua ei siis oteta mukaan tanssilattialle.
Vanhojen tanssit
Osakunta järjestää alkuvuodesta ennen juhlia vanhojen tanssien kertausta. Itse juhlissa tanssiminen on aina aikamoista säätöä ja kommelluksilta ei voi välttyä. Tanssikammon takia ei siis kannata jättää tulematta!
Poloneesi tanssitaan yleensä pöytäavecin kanssa. (Pöytäavec on henkilö, jolle skoolataan ensimmäisenä.) Inspehtori aveceineen aloittaa, seuraavana tulevat isäntä ja emäntä. Muita yleensä Karjalaisessa Osakunnan vuosijuhlissa tanssittuja tansseja ovat Pas De Quatre, Pas D'Espagne, Cicapo ja Mignon. Jokaisen vanhan tanssin jälkeen tulee valssi, joka on tarkoitus tanssia saman partnerin kanssa kuin edellinen tanssi.
Illalliskortin takaa löytyy tanssikortti, johon kirjataan illan aikana (ennen tanssien alkamista) niiden henkilöiden nimet, joiden kanssa aiotaan tanssia. Tähän voi varautua ottamalla kynän mukaan. Jos tanssikortissa on vielä tilaa, niin ei tarvitse jäädä kainostelemaan, vaan voi rohkeasti hakea jonkun tanssimaan.
Osakuntanauhan käytöstä
Vuosijuhlissa kannetaan luonnollisesti osakuntanauhaa ja siinä mahdollisia akateemisia kunnia- ja arvomerkkejä.
Osakuntanauhaa kannetaan viistosti olkapäältä rinnan yli vyötärölle kiinnitettynä punaisen värin ollessa ylimpänä. Pukua käytettäessä nauha kulkee takin alla, mutta solmion päällä. Nauhaa voi kantaa myös ruusukkeena. Kannetun nauhan ei tule olla kosketuksissa paljaan ihon kanssa.
Ruusukkeen teko-ohje
Älkää suotta leikatko osakuntanauhaa vaan pyytäkää uusi pätkä ruusuketta varten osakunnan taloudenhoitajalta. Tarvitset noin 45 cm osakuntanauhaa. Leikkaa nauha kahteen osaan, toinen 10 cm ja toinen noin 35 cm.
Ruusukkeen tekeminen
- Taittele pidempi nauhanosa kuvan mukaisesti (tarkista, että nauhan kiiltävä puoli tulee ylöspäin)
- Ompele nauha kiinni muutamalla pistolla
- Käännä poikittaisesta nauhankappaleen ylimääräinen osa nurjalle puolelle ja ompele sauma kiinni pienin pistoin. Poikittainen kappale saa olla suhteellisen tiukalla. Ompeleen alussa ja lopussa voit ommella muutaman piston kiinni pidempään nauhanosaan
- Kiinnitä ruusuke hakaneulalla puvun vasempaan rintapieleen siten, että nauhan punainen osa on mustan yläpuolella ja poikittaisessa kappaleessa musta osa on oikealla kuten yllä kohdassa 4.
Osakuntanauhan solminen
Kolmiosaisen puvun tai frakin kanssa nauha kulkee liivin alta mutta solmion päältä. Nauhaan tehtävästä solmusta on tullut jonkin verran kyselyjä ja alla on yksi versio merimiessolmusta, joka soveltuu hyvin mihin tahansa litteään nauhaan solmittavaksi, koska nauha ei siinä kierry tai rypisty.
- Tee nauhan toiseen päähän ylimmän kuvan mukainen löysä solmu
- Pujota nauhan toinen pää solmun läpi ensimmäistä nauhaa myötäillen
- Kiristä solmu lopuksi nauhan vapaista päistä vetämällä.
Juhlapuvun kanssa nauhassa kannetaan ainoastaan osakunnan myöntämiä merkkejä, joista on yksityiskohtaiset ohjeet Nauha- ja merkkiohjesäännössä. Lyhyesti harrastus- ja ansiomerkeistä kannetaan vain arvokkaampaa ja näiden lisäksi nauhaan voidaan kiinnittää emännän avain tai pienoisavain. Muiden osakuntien ja akateemisten järjestöjen nauhoja voi myös käyttää juhlapuvun kanssa, mutta yleensä vain kolmea kerrallaan, ja oman osakunnan nauhaa ylimmäisenä.
Apua juhlaetikettiin?
Civikset auttavat mielellään juhlaetikettin kanssa, alla muutama virkailija jotka osaavat varmasti auttaa.
| Milla Puuronen Sihteeri, Vuosijuhlamestari, Kansainvälinen toimikunta, Koulutus- ja rekrytointitoimikunta, Käspaikan puheenjohtaja, Tapahtumatoimikunta, Itäsuomalaisen valtuuskunnan jäsen | |||
| Juho Räsänen Nettivastaava, Fuksimajuri, Osakuntaneuvoston jäsenet, Maakuntasihteeri, Kosmoksen puheenjohtaja, Saunakerhon puheenjohtaja, Vuosijuhlatoimikunta, Edustaja Ylioppilasasuntolasäätiössä, Artin säätiön asiamies | |||
| Tuomas Puumalainen Vuosijuhlamestari, Puukellon toimituskunta, KORoKe:n puheenjohtaja | | ||
| Sini Riikonen Laulunjohtaja | |
