Osakunnan kesäkiertueelta vuonna 1937.

Historia

Osakunnan juuret ovat vuonna 1653 alkunsa saaneessa Natio Wiburgensiksessa, eli Wiipurilaisessa Osakunnassa, joka jaettiin yliopiston konsistorin vaatimuksesta jäsenmäärältään liian suurena 1833. Toinen puoli jatkoi vanhalla nimellä, toinen Savo-Karjalaisena Osakuntana. Nykyinen Karjalainen Osakunta syntyi vuorostaan Savo-Karjalaisen osan jakautuessa vuonna 1905. Jaon taustalla olivat sekä kasvanut jäsenmäärä värväysalueeltaan laajassa osakunnassa että aikansa puoluepoliittiset ristiriidat. Osakunnan alueiksi vakiintuivat tuolloin Pohjois-Karjala, Laatokan Karjala ja Raja-Karjala, sekä Rautavaaran ja Heinäveden kunnat yhteisesti Savolaisen Osakunnan kanssa, mutta sota lohkaisi myöhemmin huomattavan osan kanta-alueesta. Sittemmin aluejako on poistunut ja osakuntaan ovat tervetulleita niin kanta-alueen väki, evakkojen ja muiden poismuuttaneiden jälkeläiset kuin karjalaisuuteen muuten mieltyneet opiskelijat.

Karjalainen Osakunta oli alkuaikoinaan tiiviisti mukana aikansa yliopisto-opiskelijoita innoittaneissa ilmiöissä. Esimerkiksi jääkäriliikkeellä oli tuolloin vahva jalansija osakunnassa, ja taiteiden osalta karelianismi oli suosiossa: osakunnan nykyisen lipun on suunnitellut kunniajäsen Akseli Gallén-Kallela vuonna 1931. Kotiseututyö oli suuressa arvossa ja osakunta avusti useita maakuntansa lukutupia, kirjastoja ja kansakouluja. Vuosisadan alkupuolisko oli myös kotiseutututkimuksen kulta-aikaa osakunnassa. Myöhemmin sotavuosina Karjalainen Osakunta osallistui aktiivisesti erityisesti evakkojen avustamiseen.

Vuosikymmenten mittaan osakunnan jäsenmäärä kasvoi ja naisten osuus kohosi huomattavasti alkutilanteesta. 500 jäsenen raja rikottiin 1950-luvun puolivälissä. Huipussaan osakunnan jäsenmäärä oli 1088 vuonna 1969, joskin vain murto-osa jäsenistä oli aktiivisia osakunnassa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksumuutos, osakuntien suosion lasku ajan politisoituneessa ilmapiirissä ja Joensuun korkeakoulun perustaminen johtivat Karjalaisen Osakunnan jäsenmäärän putoamiseen nopeasti kolmasosaan vuoden 1969 tasosta.

1960-luvun yhteiskuntamurroksessa luovutetun Karjalan alueet ja ”yleiskarjalaisuus” alkoivat jäädä taka-alalle osakuntatoiminnassa. Pohjoiskarjalainen identiteetti korostui etenkin yhteiskunnallis-taloudellisesti painottuneiden kotiseudun tutkimusretkien ja maakunnan kehittämishankkeiden (muun muassa Joensuun korkeakoulun ja Pohjois-Karjalan valtuuskunnan perustamisten) myötä. Toisaalta osakunta muotoutui ajan mittaan yhä selvemmin opiskelun ohessa vapaamuotoiseen harrastamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja rentoutumiseen suuntautuneeksi opiskelijoiden ”omaksi olohuoneeksi”. Kyse ei ollut uudesta suuntauksesta, vaan aina osakuntatoimintaan keskeisesti kuuluneesta puolesta, jonka asema vahvistui muiden instituutioiden vallatessa osakunnilta alaa niin yhteiskunnassa kuin yliopiston sisällä.

Karjalainen Osakunta aloitti toimintansa Ylioppilastalon kellarikerroksessa, mutta sen jäsenet alkoivat pian suunnitella omaa taloa. Kansallishenkinen jugend-kivilinna valmistui Liisankatu 17:ään vuonna 1910. Valitettavasti asunto-osakeyhtiö Karjalaisten talo Oy ajautui maailmansodan vaikeina vuosina talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 1915. Osakunta siirtyi konkurssin myötä uudelle Ylioppilastalolle, joka oli jo entuudestaan usean osakunnan koti. Myöhemmin osakunta pääsi palaamaan Karjalaisten taloon vuonna 1973 Wiipurilaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa. Liisankadun Osakuntien (LiO) käytössä oli tosin vain yksi, joskin kooltaan hulppea, huoneisto asuinkerrostalosta. Muutto järjestötoimintaan paremmin sopiviin ja täysin uusiin tiloihin Domus Gaudiumille tapahtui kolmen osakunnan voimin vuonna 2009. Karjalaiset ovat siitä lähtien asuttaneet ”Leppäsuon kellaria”. Olet sinne tervetullut!

 

Kirjallisuutta Karjalaisen Osakunnan historiasta:

Autio, Veli-Matti 1997. Roudan Aika. Savo-Karjalaisen Osakunnan historia III 1888-1905.
Matikainen, Olli 2005. Akateemisia kansalaisia ja maakunnan toivoja. Karjalaisen Osakunnan historia II 1944 – 2004.
Mustonen, Tapio 1965. Karjalainen Osakunta 1955 – 1964. Teoksessa Karjala IV.
Ruutu, Martti & Waris, Heikki 1939. Savo-Karjalaisen Osakunnan historia I-II.
Saloheimo, Veijo 2005. Osakunta Karjala-työssä. Karjalaisen Osakunnan historia I 1905 – 1944.
Tolvanen, Jouko 1954. Karjalainen Osakunta 1905 – 1954. Henkilöitä, tapahtumia, toimintaa.